Back to my mainpage https://artosavir.tripod.com/index.html
puolimatka2007.xls 2007 triathlon harjoituspäiväkirjani(MS excel file)
--------------------------------------------
3.11.2007 Rautavesi maraton Vammala
lämpöä oli -0C ja yöllä satanut syksyn ensilumi muuttui loskaksi ja räntäsateeksi päivän aikana, itätuulta about 3-5m/sek.
Tähän kisaan valmistauduin hoitamalla huolella edellisessä kisassa vihoittunutta vasenta akillesta ja lorvimalla, eli viikossa oli vaan 2-3 puolentunnin kevyttä juoksua.
Tosin punttisalia ja uintia tuli tehtyä lisäksi.
Menomatka autolla aamulla oli paikoin vaarallista kun tie oli jäässä ja lunta oli päällä, räntäsadetta ja vastaantulevat rekat heitti lisäksi päälle loskaa.
Paluumatkallla isot tiet oli jo lumettomia mutta märkiä. (niin tai eihän sitä helposti huomaa ratin takaa että tuo tien reuna on kuitenkin loskainen ja liukas)
Tavoitteena oli taas pitää syke alhaalla ja tehdä rauhallinen suoritus.
No ei se onnistunut alun alkaenkaan kun ekat viisi kilometriä oli lumessa tarpomista ja jokainen askel lipsui. Keli oli siis aika rankka.
Lopulta päästiin valtatielle ja löytyi jo vähän pitoa jopa 5km matkan, mutta etu-sivu tuulessa meno oli aika raskasta.
Tampere tiellä oli liikennettäkin paljon ja suojasin käsillä kasvoja kuraroiskeilta vähänväliä ja ison auton ohittaessa pysähdyin jopa seisomaan selin tiehen päin.
Jotenkin oli jalat liukastelusta jo puhki ennen kymppiä ja ylämäkikävelyt alkoi (sykemittarin mukaan ylämäki kesti 30min!?)
Sykkeet paukutteli 160-170 välillä koko matkan, Koko matkan keskiarvon ollessa 165. En siis päässyt aerobiselle alueelle ollenkaan matkalla muutakuin kävellessä.
16km jälkeen kurvattiin vasemmalle asfalttitielle, jossa oli jo vähemmän liikennettä mutta ahdasta ja pitoa kengän alla ei ollut ollenkaan.
Auton renkaan jäljissä oli liukkaampaan kuin ihan reunan loskassa, jossa oli raskaampaa. Molemmat siis huonoja valittavia.
Hiljaisen Ellivuoren laskettelurinteen ohitettua alkoi tullla jo mieleen ettei tästä enään mitään tuu eikä tässä ole oikein ole järkeäkään. Välillä piti juosta viistosti,kun tie oli mutkassa vino, jotta edes olis tiellä pysynyt.
Ja kerran autojen ohittaessa molempiinsuuntiin kohdalllani oli turvallisempaa seisoskella ojassa.
Kävelymäärä lisääntyi matkalla kokoajan ja kun sitten tuli sopivasti ensiapuauto kohdalle 21km paikkeilla niin hyppäsin sen kyytiin. Kyydissä katselin ikkunasta kun veteraanit Saukkonen ja Mansten oli hyvän matkaa edellä
Harmittaa, kun olis vaan tarvinnut ottaa nastalenkkarit mukaan matkaan. Tai sitten mennä treenaamaan jotain muuta lajia kunnes sää paranee.
Keskeytykseen päättyi vuoden viimenenkin ja kolmas maratooniyritys (!?) Ei oo helppo laji...
Olihan niitä uusia tehdas valmisteisia nastalenkkareita myynnissäkin paikan päällä, mutta tyyriiseen 120eur hintaan.
Tosi hyvät ne kengät varmaan olis olleet, jopa vaihdettavin nastoin.
Kannattaisikohan sittenkin hankkia vanhojen nastareiden tilalle kunnon kengät kun seuraavat 5kk tarttis lenkkeillä talvisissa olosuhteissa?
Nasturit kuluu käytössä kyllä vähemmän lumella juostessa kuin lenkkarit kesällä asfaltilla, joten sijoitus olisi myös monivuotinen.
Toisaalta tuolla hinnalla voisi käydä M-sportissa juoksemassa juoksumatolla kesä-olosuhteissa 24 kertaa ?! Jälkeenpäin juoksijalehden testissa lenkkarit ei saanneet mairittelevaa arvostelua kun: pito huono kun nastaulkonema on liian pieni ja nastat kuluvat liian nopeasti
14.10.2007 Vantaa marathon
+6C lämmintä. Aamulla lätäköt jäässä, iltapäivällä 2 nurkilla alkoi sataa ja tuulemaan. Hankala pukeutua oikein. Alussa kylmaa ja lopussa märkää ja lämmintä. Porukkaa oli tosi paljon ja autoparkkipaikka oli tälläiselle myöhään tulleelle kaukana kisakansliasta ja kävelys edestakaisin tuli paljon
Olin valmistautunut kisaan lepäämällä kunnolla eli pari viikkoa käyden lenkillä vain pari kertaa viikossa ja nekin puolentunnin lenkkejä. Jalkojen ja sydämen piti siis kerrankin olla kunnolla levänneitä kisapäivänä.
Yritin pitää juoksun aerobisena eli sykkeen alle 160. Tämä ei kylläkään onnistunut käytännössä, vaan juoksin koko matkan 160-165 sykkeellä .
Omat urheilujuomapullot ehdin juuri ennen lähtölaukausta viemään maalialueen huoltopaikalle. Ajatuksena oli juoda aina 1 pullo/11km ja sen lisäksi järjestäjien vettä. Tämä onnistuikin hyvin eikä matkalla ollut mitään energia tai nesteytys ongelmia. Huoltopisteitä oli 3 per 11km kierros eli sopivan usein. Myös vessat oli joka huoltopisteellä ja niitä tulikin käytettyä kolme kertaa.
Eka kierros oli lähinnä opettelua mutkikkaasta reitistä ja tarpeeksi hiljaisen vauhdin eli sykkeen hakua. Juoksuyyli oli vähän väkinnäinen kun vasen akillesjänne kipuili. Juoksu ei missään välilissä tuntunut olevan rentoa tai lennokasta vaikkakin askellus oli energiaa ja voimia säästävää hölkkää. Aika tylsää siis.
Toisella kierroksella alkoi pikkuhiljaa jalat väsymään. 20km meni hyvin aikataulussa tasan 2t vaikka vessassa istumiseenkin kului aikaa.
Kolmannnella kierroksella jatkoin samaa vauhtia, mutta jalat väsyivät yhä enemmän ja kävelyä tuli harrastettua ylämäissä ja loppupuolella jo tasaisellakin.
Neljännelle kierrokselle kuulutettiin juoksijat nimeltä , mutta vein oman numerolapun samantien kuuluttajalle jä lähdin ajamaan kotiin ilman sen kummempia lepoja.
Fiilis oli sellainen että näillä puujaloilla olisi täytynyt kävellä suurin osa viimeisestä kympistä ja se ei oikein tuntunut järkevältä eikä yli 4:40 aika olisi ollut kehuttava.
Eli keskeytykseen päättyi tämän vuoden toinenkin maratooni, eli tästä näyttää tulleen tapa (!?). Jatkossa täytyy keskittyä kehittämään äärimmäistä kestävyyttä, eli tehdä yli 3t meneviä juoksuharjoituksia ja sen lisäksi kehittää jalkojen lihaskuntoa punttisalilla. Tai sitten unohtaa maratoonit kokonaan ja jatkaa omassa lajissani eli puolimatkan kisoissa sekä erikseen juostuina , että triathloneissa.
"Jos ei ole intohimoa lajiin, niin sitten täytyy lähteä muihin hommiin" , Tom Söderdahl totesi eilen keskeytettyään Havaijin täysmatkan Ironman kisan.
23.9.2007 Pääkaupunkijuoksu
Keli oli hieno +4 puolipilvistä eikä tuule
Itselleni oli tuo juoksu kaikkien aikojen pohjanoteeraus, hyvää kun hengissä selvisin.
Yritin juosta aerobisella alueella (145-155)mutta ei onnistunut. Niin hiljaa ei voinnut juosta etteikö syke olis heti pompannut 175 nurkille. Kävelin sitten vähän väliä mutta sama toistui aina. Ihan älytöntä että normaalisti 5min/km vauhdilla sykkeeni on tuo 175 mutta nyt vauhti oli jopa yli 6min/km niin syke oli sama 175 sykkeellä (!?)
Aikaa meni varmaan 2t20min. Koko homma oli raskas ja siten tuli todettua/muisteltua mitä on tuo rapakunnossa juokseminen loppujen lopuksi tarkoittikaan.
Viimeviikolla oli 4pv vatsa turvoksissa ja pidin nestepaaastoa 4pv ennen kisaa, jolloin vaiva häipyi. Paino putos 1,5kg. Toivottavasti selitys huonoon kuntoon on tuo.
5.8.2007 NOKIA Ironman-matkan SM-triathlonin joukkuekisassa kerhomme oli ekaa kertaa ja voitimme hienosti kolmannen sijan !
Sij Nro Nimi Seura Uinti Pyora Maali Kärkeen
1. 103 Satakuntalainen Osa 01:05:32 06:27:49 10:07:58 +00:00:00
2. 104 Nou:n hiihtäjät 01:16:20 06:40:45 10:41:36 +00:33:37
3. 102 NOKIA Road Runners 01:22:14 07:16:53 10:46:57 +00:38:59
4. 105 Tampereen Aluepelas 01:21:15 08:08:32 12:12:14 +02:04:16
5. 100 Tampereen Aluepelas 01:21:42 08:08:36 12:49:23 +02:41:24
Arto. ui kovaa +18c kylmässä vedessä 3.8km aikaan 1t20min
Harri. polki kovaa 32km/t vauhdilla 180km
Ultramaratoonari Jari T. juoksi maratoonin flunssasta toipilaanakin hyvää 3t30 vauhtia.
Muutoinkin oli mielenkiintoista nähdä tämän kuninkuusmatkan järjestelyjä ja teräsmiesten ja naisten kovaa ja älyttömän vaativaa kestävyyttä ja paikoin jännääkin menoa. Kisan voittajakin selvisi vasta viimekilometrillä.
...Niin ja se 70v Osmokin näyttää siellä vielä menevän...
8.9.2007 Maisematie puolimaraton
+13c puolipilvistä ja tuuli oli päinvastainen eli myötäinen !
Lähtö extempore kun oli kuullut että pari kaveria oli myös menossa. Parin päivän takainen pitkä lenkki painoi vielä jalkalihaksissa, joten päätinkin harjoitella maratonvauhtista juoksua, kun kerran olen menossa maratoonille ensikuussa ja tuo marataonvauhti on mulle vielä jonkinlainen arvoitus.Päätin siis pitää sykkeen allle 160, normaalistihan vedän puolikkaan 175 vauhdilla.
(miksi se 145 jolla harkoissa pitkät juostaan on mahdotonta toteuttaa missään kisassa? Kävellä täytyis jotta syke laskisi niin alas).
No matka oli paikoin tylsä mutta sikäli omituinen että ei tuntunut pahalta missään. Jarruttelun takia ryhti jotenkin lysähti ja reidet joutui kuitenkin vähän hommiin. Henkisesti oli vaikeaa paikoin juosta noin hitaaasti, mutta fyysisesti helppoa. Juoma huolto oli yllättävän usein noin 2-3km välein ja silloin kävelin rauhassa kun join.
Viimeisellä kilometrillä päästin lopulta jarrun irti ja maaliin tulin kovaa mutta hyväkuntoisena. Aikaa kului about 1t56min.
Hienon kelin takia kaverit olivat juosseet tämän vuoden ennätyksiään ja Seppokin nappasi kultapokaalin sarjassaan kuten viimevuonnakin.
Ei muutakuin suihkuun, kavereiden odottelua saunasta ja paluumatkalle kotiin. Hyvä keikka tuli tehtyä vaikkakin koko päivä tuohon meni matkoineen: 9:30 autolla kohti Huittista ja paluu kello 18. Välillä kaksi bussikuljetusta järjestäjien toimesta kisapaikoille.
8.7.2007 Kiskotriathlonissa puolustimme viimevuoden viestin kultapokaalia ja voitto tulikin kotiin tiukassa kisassa ja minuuttipelillä:
Aspo oli uudistanut joukkeensa oikealla uimarilla ja pyöräilijäkin oli harjoitellut ja siten laihemmassa kunnossa kuin viimevuonna. Teppo kehui myös juoksun kulkevan nyt.
Arto paransi viimevuoden uintiaan minuutilla mutta silti hävisi Aspon uimarille minuutin. Verryttely meni hyvin. Lähtö sikakovaa ja pari kertaa piti matkalla huilata eli uida sammakkoa jotta saa vähän happea keuhkoihinkin.Rannan ylämäessä kurvasin Matin ohi kun ei tarvinnut riisua kumipukua vaan juoksin kovaa läpsäisemään pyöräiljäämme Harria.
Hän ajoi älytöntä vauhtia hankkien 2min edun juoksuun. ("37,6km/h keskinopeudella ja oishan tossa ollut varaa parantaakki") . Aspolaiset sanoivat ettei noin kovaa pyöräilijää meillä voi olla ja tahtovat nähdä palkkakuitin todisteeksi (hehehe..).
Mika pinkoi sikakovaa ja kaupungin nopein juoksija ei saannut kuitenkaan Mikaa kiinni (...huhuh...)
Ui 9:30 (n. 500m)
Py 36:29 (n. 23km)
Ju 18:49 (n. 5km)
Tot 1t4min48sek
Muut kaverit:
Matti on kunnostautunut polvileikkauksen jälkeen ja uinnissa veteli samaa vauhtia Arton kanssa ja siten oltiin toistemme tiellä ja vahingossa tönittiin aika-ajoin ("mitä sää oikein mutkittelit?").
Ville ajeli lenkkareilla ja lukkopolkimilla, kun pyöräilykengät unohtui kotiin. yöräily sujui kuitenkin yllätävän hyvin. Hän onnistui ohittamaan Matin juoksu-osuuden lopussa, josta oli iloinen. Villen morsian ajeli lamínaamallani retkipyörällä ja sillä matka sujui kuulemma 12min kovenpaa kuin viimevuonna.
Tommi teki sikakovan tuloksen ja tuli kisan 4:ksi.
Mape oli pidemmällä matkalla ja muutoin kuulemma meni hyvin mutta uinnissa tuli mutkiteltua turhaan (huomasin myös katsellassani pitkämatkalaisten uintia että jengi oli ihan hujan hajan pitkin järveä).
Kaikenkaikkiaa tunnelma oli hyvä porukoilla oli hyvä mieli
30.6.2007 Paavo Nurmi puolimaraton
Sadekeli vaihtui mukavaksi poutasääksi juuri parahiksi.
Villen kanssa juostiin tasaista 5min/km vauhtia 10km asti jolloin Ville näki Jarmon juoksevan edessä ja lähti tavoittaamaan.
Jatkoin omaa matkantekoani ja 12km kohdalla meni 1min pusikossa seisoskeluun.
Vaikkakin paluumatkan reittiprofiili on helpompi kuin menomatkan, niin alkoi 16km meno jo hyytymään.
Reidet oli senverran kipeet että vauhti hiipui samalla kun askelpituus lyheni ja viimeisillä kilometreillä tuli nolosti paikoin vähän kävelyaskeleitakin otettua. Eli viimeisten kilsojen kiihdytys jäi tälläkertaa pois. Loppukiri tietenkin kahta sataa tuulettaen maalissa kuten asiaan kuuluu.
Aika oli suht normaaali eli 1t48min about...Kertoo päivän kunnon joka ei ole loistava muttei huonokaan...
Ville oli ottanut Jarmon kiinni ja he olivat yltyneet raivokkaaseen vauhtiin lopussa ja tekivät hienon 5min kovemman ajan kuin minä.
Hyvä reissu kun tuli tehtyä..
20.06.2007 Juhannustriathlon Turun kakskerta
Matti, Arto ja Karl kisalivat sikakovaa ja tekivät reittiennätyksiään hienossa kesäkelissä. Matti oli paras. Artolla meni 2min alle tunnin ja jos juoksumatka olisi ollut pidenpi niin Karl olisi kyllä mennyt ohi. Kuinka tämä ensikertalainen pääsikin niin kovaa lainaamallani retkipyörällä !?
16.06.2007 SM -triathlon Vantaan Kuusijärvi
Keli viileähkö aamulla 13c mutta lämpeni 20 asteeseen iltapäivällä jolloin myös kevyt tuuli voimistui.
Alku hieman hässäkkää paikalla ennenkuin kisainfo saatiin aikaan. Sitten tulikin jo kiire heittää fillari ja tavarat paikoilleen jotta ehtii vielä verrata vedessä. Paljon porukkaa, kuten SM kisaan kuuluukin. Tri valmentajakavereita goutsaamassa nuorisoa sekä toimitsijoina ja myös Tommi oli kisaamassa valvennettavansa kanssa.
Lähtö eli uinti oli fiksusti porrastettu siten että kilpailijat pääsi ensin uimaan ja kuntoilijat vasta minuutteja perästä. Kuntoilijanakin oli ahdasta uida kun kosketuksia tuli jokasuunnasta koko matkan. Olinko vain kovassa ryhmåsså vaiko seilasinko edes taas aallottomassa vedessä. Uin kokomatkan hengittämällä oikealta jottei tulisi zikzakkia, mutta kuitenkin lasit huurussa korjausta vasemmalle täytyi tehdä vähänväliä. Koko matka molemmat kierrokset kovaa uintia ja hörppien ja yskien mutaista vettä. Huulet supummassa uloshengityksellä tuntui estävän partikkeleiden ajautumista kurkkuun. Rantautuessa huomasin syrjäsilmällä muita olevan vielä matkalla ja hihkaisin 'enpäs ookkan vika !' vaihtoon hölkkä sandaaleilla ei tainnut ollakkaan hyvä ajatus koska pyöräilykengissä oli kuitenkin hiekkaa vaikka kuinka paljon.. Vaihto pyöräilyyn meni pipariksi kun en meinannut saada kurapukua pois päältä kun veti suonta jokapaikasta, samoin pyöräily asujen ja kenkien pukeminen oli hankalaa ja hidasta. Puin pyöräilypaidan, johon takataskuihin energiageeliä,vararengas ja työkalut. uikkareiden päälle puin pyöräilijöiden suosimat vaippahousut, jotka pehmensi takapuolta tärinältä ,mutta tärkeimpänä ominaisuutena pidin sitä että se suojasi etumusta ajoviimalta ja siten pusikossa ei tarvinnut käydä kuin vasta juoksuosuudella
Pyöräily lähti sikakovaa liikkeelle 'etusuoralla'. Eli tasaista asfalttia monta kilsaa. Itsekkin ihmettelin vauhtia kun 46km/h vauhdilla ohittelin muita. Jokaisella kierroksella etusuoralla ohittelin ja yhden naisenkin monta kertaa. Paluureitin mäkisemmässä maastossa mut sitten ohiteltiin. Fillarilla siis vetelin ihan hurmassa sikakovaa voimia säästelemättä uudella niskahielläni kokoajan. Kahdella ekalla kierroksella oli lonkkakramppeja ja silloin oli pakko nousta pystyyn polkemaan. Urheilujuomaa ei ollut mukana kuin yksi pullo ja se loppui jo toisella kierroksella. K olmannella kierroksella isoimmassa mäessä ketjut tippui rattailta vaihtovirheen takia. Kun takaratas on jo kevyimmällä ja samalla heittää eturattaankin kevyemmälle niin ketjut menee liian löysiksi ja tippuu. Kandee käyttää takana keskirattaita. Se hyvä puoli niskahiessä on että vaihteet ei lopu kesken isoimmissakaan alamäissä. Juoksutaustaisena en koskaan lepuuttele vaan alamäessäkin pyöritän minkä kerkeän ja saan 'ilmaista' vauhtia. Kaikenkaikkiiaan pyöräily meni loistavasti vaikkakin Tommi ohittikin heittämällä ja kierroksella. Koskaan en ole noin kovaa näin pitkään ajannut ,mutta silti raadollinen keskiarvovauhti lienee ollut vain 31km/t.
Juoksuun vaihto sujui mukavasti vaikka vaippapöksyt huomasin heittää vasta myöhemmin puun juureelle ja juoksin siis uikkareissa ja pyöräily paidassa. Pyörämatkan kaulassa roikkuneet uimalasit sentään riisuin ennen kuin sidoin lenkkarit jalkaan. Kilpaillijathan ei nauhojen kanssa leiki mutta mulla oli tarkoitus hyödyntää sykemittariin yhdistettyä askelmittaria. No koko matkalla tämä juoksijoille tarkoitettu rs8mm mittari näytti vain kokonaisaikaa, eikä edes sykettä puhumattakaan kilometrivauhdista. Lienee vesi jumittanut kojeen. Harmi.
Juoksussa pyöräilyn kovuus kostautui, kuten tiesin odottaakkin. Eli kovaa ei pääse ja ylämissä tulee kävelyä kun veto loppuu. Reidet yms toimii hyvin mutta energiat eli voimat vaan jää jonnekkin piiloon. Ekan lenkin juomahuollosta parimukillista vettä ja energiageeli takataskusta auttoivat toiselle kierrokselle. Jano olikin jo kova parin tunnin uurastuksen jälkeen. Tommi ohitti minut tietty juoksuosuudellakin kuten laskelmoinkin.Juoksulenkki kaksi kierrosta jonka loppupään pitkospuut ja metsäinen maasto virkistivät mieltä. Puskanjuurella käynti ja toinen kierros meni jo paremmin. Loppusuoralla täysiä ja tuuletellen kuten asiaan kuukuu ! Oma enkka 2t54min eli eka alle 3t miellytti mukavasti kuntoilijaa.
Tommi ja harJoituskaverinsa veti sikakovaa ja olivat molemmat yhtä hymyä tavatessamme rannalla.
Oli erikoista saada numero 48 joka on sama kuin juuri viettämäni syntymäpäivä.
38. ArSa 2.54.27 49.04
Uinti 31.03 (35.)
Pyöräily 1.26.59 (39.) Uinti+pyör. 1.58.02 (38.)
Juoksu 56.25 (41.) Lähtö- Maali 2.54.27 (38.)
19.5.2007 Yyteri maratonilla vierailu
Menomatkalla yyteriin keli vaihteli. Oli viileä, puolipilvinen, pilvinen ja aurinkoinen. Samalla tuuli yltyi ja olikin sitten 12m/s lännestä ja keli lämpeni 20C tienoille.
Ekalla kierroksella vauhti oli suunnitelman mukaan 5min33sek/km mutta syken oli kuitenkin, ilmeisesti kisajännityksen takia, korkeahko eli >150.
Menomatkalla pääosin peesissä porukassa matka taittui mukavasti kovassa etusivutuulessa. Paluumatkalla tuuli heitti minut puolimetriä kerran sivuunkin.
Maratoonin puolimatkassa tuuletin M:lle ja totesin kaiken sujuvan hyvin ilman ongelmia. Ehkä oli turhan aikaista ilkamoida kun 22km kohdalla siten vasen reisi kramppasi ja tuli pari kävelyaskeltakin otettua. 25km kohdalla oli jo reidet kipeet ja jäykät. Vauhti hiipui kohti 6 min/km vauhtia ja syke nousi vastatuulessa 175 korville. Neuvoin yhtä pohkeita venyttelevää kaveria hölkkäämään seuraavalle juottopisteelle josta sitten pääsee autolla takasin. Itse pysähdyin ko juottopaikalle ja tilailin kuljetusta sillä aikaa kun tuo kaveri saapui huoltopisteelle. Sieltä sitten tyttöjen ensiapu autolla meno maalille. Matkalla oli juuri yksi auto mennyt ojaan, johonka pysähdyttiin tilannetta tarkastamaankin.
M oli hämmästynyt siitä että ukko tuli niinkin aikaisin takaisin. Loppujen lopuksi vain reidet oli kipeät mutta sehän ei haittaa tanssimista jota sitten illalla harrastettiin muiden maratoonareitten seurassa.
Eli sitten tuli sekin 'ihan mahdoton ajatuskin' tehtyä että tuli keskeytettyä maratoonilla; nolo juttu.
Se mitkä asiat sitten johti keskeytykseen onkin niitä maratoonin erikoisuuksia ja kantapjään kautta oppimista (!?).
Harjoitukset oli menneet hyvin mutta ilmeisesti sittenkin maratoonin erikoisharjoittelu oli jäänyt liian vähälle ajan puutteessa eli yli 30km harkkoja ei tullut tehtyä.
Mulla on sellainen oma tapani viimeistellä 'maratoonin erikoisharjoittelulla'. Kun muutoinkin on harkkkoja joka päivä niin maratooniin harjoitellessa vähennän muita ja lisään portaittain pitenevän pitkän lenkin viikon välein (18-20-22-24-26-28km) ja sitten 2vk ennen kisaa puolet pois ja viimeinen viikko vain kevyttä liikuntaa vähän. Tankkaus tulee kevennyksen takia 'kuin itsestään' ja paino nousee tuolloin 3kg ja lihakset on kerrankin vetreät eikä kipeet. Huonoa levossa on se että henkisesti turhautuu liian vähästä liikunnasta, mutta kun sen tietää loppujen lopuksi olevan parempi niin sen kanssa sitten selviää jotenkin.
Tuli mieleen että henkistä puolta ei maratoonilla voi koskaan aliarvioida kun katseli aikaisessa vaiheessa eli jo puolenvälin jälkeen 'konkkaavia' päättäväisiä juoksijoita.
Oma pää taitaa olla jo pehmeä kun olin luovuttanut aika vähillä syillä: Eli, kun 35km seinä tuli vastaan jo 25km kohdalla, niin en olisi pystynyt enää pitämään vauhtia yllä niin että olisin tehdyt oman ennätykseni. Aika olis mennyt yli 4,5 tunnin eikä se tuntunut enää yhtään kiinnostavalta... Parempi olisi treenata vähän paremmin ennen ensikertaa ja sitten tehdä se ennätys.
:)
Perjantai 13.4.2007
Puolimatka2007.xls triathlon harjoituskalenterini
Peruskuntokausi on lopuillaan ja kilpailuun valmistava kausi alussa. Eli viimeisin ja pisin harjoitusviikko on ohi. Tunteja tuli yli 16t (9t pyörää, 5t juoksua, uintia ja punttisalia loput). Aikaisemmin ajattelin että 14t on työssäkäyvällä ja iltaisin harjoittelevalla kuntoilijalla haamuraja. Kiitos varhaisessa alkaneen kevään pyöräharjoittelu ulkona on hyvässä vauhdissa. Kaikenkaikkiaan tuntuu siltä että kelien ansiosta tehot ja vauhti lisääntyy aivan itsestään näin keväällä eli kuten pitäänkin. Muutos on suuri sekä juoksussa että pyöräilyssä.
Hieman harmittaa että noihin juoksukisoihin ei ole kuitenkaan vielä tammikuun jälkeen päässyt, vaikka aina on ollut menohaluja. Esim viime viikonloppuna kun oli pääsiäisloma, niin olin nestehuoltohommissa Salon kevätjuoksussa ja sitten kun maanantaipyhänä oli tarkoitus polkaista fillarilla Somerolle ja juosta siellä sitten Härkähölkkä niin meni aikaa matkaan sen verran että kurvasin jo muualle koska en olis ehtinyt ajoissa kisaan. No hyvä 3,5t pyöräily kuitenkin tuli tehtyä.
Loppumatkalla tavoitin ja juttelin yhden ultramaratoonarin Lietzenin kanssa jonkin aikaa. Hän oli tekemässä 5t juoksuharjoitusta ja oli menossa 5:s päivä peräkkäin ja alkoi kuulemma jo hieman väsyttää vaikkei siltä mun silmissäni näyttänytkään (!?).
Yksi tiedonjyvä opiksi on se että ultraan ei voi tankata kuten maratoonille, ei kuitenkaan auttais kuin alkutunneille...eli energiat tulee ihan suoraan rasvoista.
Wk12/2007
Talviloma on sitten lusittu.
Alunpitäen piti mennä Lanzarotelle pyöräilee, mutta lopulta valinta päätyikin matkaan kavereiden kanssa Lappiin Pyhätunturillle.
Aluksi kaksi päivää laskettelua ja sen jälkeen seuraavat päivät hiihtelyä eri maisemissa ja vauhdeilla. Ladut oli leveitä ja sekä luistelu että perinteinen onnistuivat.Minulle se sopi hyvin koska oli vain combisukset mukana.
Ensimmäinen hiihto olikin rankka koska nuoskalumi tarttui suksen pohjiin myös kavereilla jotka olivat viisaampina poistaneet kaiken aineen pohjista. Yli 4t tuli kuitenkin hiihdeltyä ja paluumatkalla nautittua Lapin tunnelmasta, kun vain yksi pari tuli vastaan tunnin aikana ! Lopussa suunnanvalinta väärin ja matka menikin vielä yhden tunturin ylitse ja vaikka pitoa oli riittävästi niin nousu kesti varmaan puoli tuntia tallustellessa sukset jalassa ylös. Mökille vaan tuntui olevan pitkä pitkä matka, yli 35km tuli varmaan hiihdeltyä..
Seuraavina päivänä kavereitten mukana ja yksin hiihdellen erimatkoja ja nopeuksia. Yhtenä päivänä maisemienkatselua ja saman tunturin ylitys nyt oli helpompi ja alastulo vauhdikas puolijalan slaalomia kurvaillen. Toisena päivänä taasen poikien kanssa vauhdikasta hiihtoa hienossa kelissä suhtkoht tasamaaalla jossa muuta porukkaa oli runsaasti ja tauokopaikkoja rakenneltu sopiiviin paikkoihin. Välillä pojat meni perinteistä niin kovin että jouduin vetelemään vapaalla tyylillä että pysyin heidän mukana vauhdissa. Päätinkin kääntyä 12km ja tauon jälkeen takaisin omaa vauhtia etten hidastaisi heidän menoaan. No, pojilla menikin sitten iltämyöhään ennekuin palasivat mökille koska parin tunturin ylitys oli aikaavievää. Hiukan ihmetytti kavereiden into ja kestävyys kun he hiihtivät lähes kaikki ladut läpi sekä täällä Pyhällä että Luostolla ja niiden välistä viikon aikana !
Yleisvaikutelma reissusta oli mielenkiintoinen. Harmillista että viikon alussa jalat tuli jäykiksi laskettelusta ja myös ekalla hiihtokerralla voimat meni käsivarren ojentajista. Näiden takia loppuviikko olikin sitten lomailua eli kevyttä ja lyhyttä hiihtoa ja maisemien katselua ja auringon ottoa. No suksien raahaaminen ei taida tosiaankaan olla mun laji, sitä ei käytännössä pääse harrastamaan riittävästi näillä leveysasteilla jotta tulisi rutiinia tarpeeksi, jotenka ensivuonna
menenekin sitten etelään pyöräilemään talvilomalla...
:)
24.8.2009 todellisuudessa kaveri ei ole käynnyt missään lomilla ulkomailla tuon keikan jälkeen pyöräilystä puhumattakaan !
03.02.2007 HASSEN HÖLKKÄMARATOONI (2/10)
Syyskelit tammikuun lopussa ! Eli asfaltti näkyi ja pÄÄella oli soraa ja jäätä ja lämpöä +4C. Kevyt lounastuuli as usually.
Rauhallisesti eka kierros. Toisella kierroksella jo samaa vauhtia yhden hemmon kanssa. Juteltiin ja kiihdytetttin vauhtia joka kierroksella pikkuhiljaa. Kun samassa sarjassa kisattiin, niin varoittelin että menen kovaa maalisuoralla ja kaveri otti onkeensa ja kiihdyttikin kilsaa ennen maalia ja lopussa jopa ohitti edellämenijänkin, voittaen samalla pronssipokaalin. Ei Turha kiihdytys siis. Itse olin jo hieman jalat jäykkinä tuossa vaiheessa ja loppukiihdytys jäi vajaaksi.
Lopputulos kuitenkin 1t44min oli parempi kuin pitkään aikaan edes kesällä. Eli on äijä kunnossa näemmä talvellakin ja sykekäppyrän perusteella jopa pienemmillä sykkeillä joustu kuin koskaan aikaisemmin. Näyttää siis siltä että pitkät aerobiset triathlonin määrä harjoitukset on nostaneen kuntoa hienosti.
Kotimatkalla kävin sitten vielä 3km kroolia vetelemässä hienossa Mäkelänrinteen uimakeskuksessa, jossa sattumalta veljenpojat olivat samaan aikaan kilpailemassa 100m vapaa-uinnissa.
:) Hyvä kisa ja harkka sekä myös subliikkipäivä tuli tehtyä !
br>